Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakekohtainen tulos kuvaa yrityksen tuloksen yhtä osaketta kohden. Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla nettotulos ilman vähemmistöosuutta osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä kyseisen kauden aikana.

Laskusääntö

Osakekohtainen tulos (EPS) = Nettotulos ilman vähemmistöosuutta / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin ilman omia osakkeita.

Huom. Tuloksen on vastattava 12:ta kuukautta, ellei nimenomaisesti haluta lasketa osakekohtainen tulos esimerkiksi osavuosikaudelta.

Tulkinta

Osakekohtainen tulos (earnings per share) on sijoittajan perustunnusluku. Tulkinnassa korostuvat samat asiat kuin ylipäänsä tuloksen tulkinnassa.

Osakekohtainen tulos on konkreettinen ja sitä on helppo verrata esimerkiksi yrityksen pörssikurssiin ja arvioida siten tulosperusteista arvostustasoa (P/E). Tällöin osakekohtaisen tuloksen tulee vastata 12 kuukautta.

Toteumalukujen ohella osakekohtainen tulos on tyypillinen luku myös pörssiyhtiöiden tulosennusteissa, joita analyytikot laativat.

Huomioitavaa

Mikäli yrityksellä on ollut hiljattain merkittävä osakeanti tai osakkeen jakaminen (split), osakekohtaisen tuloksen oikeellisuuteen on kiinnitettävä erityishuomio. Tällöin myös aiempien kausien osakekohtaiset luvut on oikaistava, jotta ne olisivat vertailukelpoisia uusiin osakekohtaisiin lukuihin.

Jos kyseessä on emoyhtiö, kuten pörssiyhtiöt yleensä ovat, tällöin tuloksesta eliminoidaan vähemmistöosuus eli tytäryhtiöiden vähemmistöomistajille kuuluva osuus konsernin tuloksesta.

Pörssiyhtiöt raportoivat (IFRS) useita erilaisia osakekohtaisia tuloksia, kuten jatkuvien liiketoimintojen, lopetettujen toimintojen ja yhteenlasketun osakekohtaisen tuloksen. Lisäksi yhtiöt ilmoittavat erikseen laimentamattomia (tavanomainen) ja laimennettuja osakekohtaisia tuloksia.

Laimennusvaikutuksella oikaistuissa luvuissa otetaan huomioon myös potentiaalisten uusien osakkeiden laimentava vaikutus esimerkiksi tilanteessa, jossa yrityksellä on optio-ohjelma tai vaihtovelkakirjalaina.

Lähtökohtaisesti päähuomio kannattaa kiinnittää jatkuvien toimintojen lukuihin. Ne vastaavat myös varsinaista jatkuvien toimintojen tuloslaskelmaa.

Pörssiyhtiöt saattavat käyttää rahoituksessaan myös ns. hybridilainoja eli oman pääoman ehtoisia joukkovelkakirjalainoja, joiden korkokulut eivät IFRS-tilinpäätöksessä rasita yhtiön tulosta. Pörssiyhtiöt ilmoittavat osakekohtaisen tuloksen yleensä siten, että hybridilainan korkokulut on vähennetty tuloksesta, mikä helpottaa tulkintaa.